Leffaa ja jouluvaloja

Tänään olen siivonnut, mutta kämppä näyttää lähinnä siltä kun olisin ollut monta päivää kipeä ja maannut sohvalla katsoen telkkaria. Sehän se totuus taitaa ollakin. Telkkarin sijaan olen kyllä katsonut kaksi elokuvaa. Kävin nimittäin eilen vuokraamassa (jep, taas vuokraamassa!) kolme leffaa kolmeksi vuorokaudeksi. Maksoi kympin! (Plus VIP-jäsenyys 7e/vuosi) Leffateatterissa maksoi kympin se yks leffa.. vaikka onhan se vähä eri kattoo leffaa siellä teatterin salissa ku omalta kannettavalta. Sitte vielä ku Twilight - Aamunkoi 2/2 alko tökkiä. Kävin tänään kyllä sitte vaihtamassa levyn, kun ei kertakaikkiaan pyöriny kunnolla. Ja jess.. vika ei ollu mun koneessa, koska muut levyt ja tuo uusi aamunkoikin pyöri ihan hyvin!

Vuokrasin myös Rakkauden rasvaprosentti leffan. Suomalainen ja taas hauska. Pakko mainostaa, että leffassa se mies päänäyttelijä on töissä mainostoimisto Ilmiössä. Ja Uudessakaupungissa on semmone mainostoimisto ku ilmiö :D Oli kuulemma leffaa tehdessä kysytty ihan lupa, että saako käyttää. Ja se kolmas leffa olikin sitten Piin elämä. "Uusi Avatar" jne.. Avataria en ole nähnyt, mutta tuo oli kyllä ihan hauska. Kauheesti en tykkää tommosista yliluonnollisista ja liian mielikuvituksellisista, mut kyllä sitä nyt katto. 

Ja siis onhan Twilight myös yliluonnollinen, mut se on jotenki silti aivan eri asia :) Enkä mä nyt mikään Twilight fanikaan ole, mut onneks toi viiminen oli nyt ihan hyväkin. Mun mielestä tota viimisintä leffaa ei nyt ihan välttämättä olis tarvittu, mut oli se toisaalta kiva nähdä sitä tarinaa pitemmällekin. Ja mulle se oli kuitenki ihan hyvä, koska se aamunkoi 1/2 oli kamala kattoo siksi, että kuvittelin Bellan tekevän elämänsä suurimman virheen, mut sitte tässä viimisessä osassa saikin huomata, ettei se nyt niin kamlaa olekaan. Ja Jacob sai jonkun, jonka ansaitsee. Jacob <3

Söin sanani ja laitoinkin valot jo ennen joulukuuta! En sentään kyntteliköitä, mutta parvekkeelle. Oli niin hauskan näkönen kun yhdessä talossa oli jo melkein joka parvekkeella, ni pakko se itekki oli. Ja ulos pääsi sitte nuo minun kamalat siniset valot, jotka viime jouluna oli Levillä jopa ihan kuusessa! Silloin 12m valosarjaa oli aika kova homma pyörittää kuusen ympärille ja aattelin jo valmiiks et mikä homma se on tuolla parvekkeella. No en sitte todellakaa jaksanu mitenkään kovin hienosti niitä kierittää ku olis niitä sitte joskus joutunu kierittämään poiskin. Oli semmone parin minuutin homma ja ihan hyvin ne on. Valoja on tasasesti ja se oliki se tavote. Muutenki nyt sitte vähä parvekekuvia.

Mutta nii.. olen mie tänään iha oikeestikki siivonnu.. ennen ko aloin taas sotkemaan. Pesin pyykkiä ja tiskikoneellisen ja kaikki käsin tiskattavat, mitä oli kertynyt. Marsulan siivoskelin ja silitin kaikki pyykit! Vaatekaappi alkokin olla jo aika tyhjä :P Ja sitte vaihdoin verhot! Se oli taas yhtä kauhee urakka ku viimeksikin. Siis täällä huonekorkeus on ihan liian korkea. Aloin jo haaveilla verhotangosta.. ainaki olkkariin! Verhoistaki vois tulla taas vähän paremman mittaset.. nythän ne on aivan liian lyhyet.. joka huoneessa. Olkkariin laitoin nyt valkoset verhot talveksi ja keittiöön ihanat punaiset tähtiverhot :P Niissä ei montaa nipsua edes ollu, ku ovat niin kapeat. Aina vaan ihanemmat verhot siis ;)

 

Keittiön pöydältä lähti kuihtunut kukka roskiin, kynttilät ja pöytäliina vaihtoon. Tosin niitä uusia en saanu vielä valittua :P Ja sitte meinasin laittaa keittiön ikkunaan joulutähden, samoin makkariin. Mutta pistorasiat onki nyt sitte ainut ongelma. Koska ne on aika kaukana... katotaan mitä keksin... 

Sitte ku vauhtiin pääsin, niin kaivoin ne kaikki joulukoristeetkin esille. Ja eihän mun tietenkään tarvi ostaa uusia valoja kuuseen, koska mullahan on vanhat kuusenkynttilät tallessa. Enhän mä sitä tajunnu lainkaan! Ja pinkit pallot päätin tältä joululta nyt unohtaa, mutta ostin aivan ihania pöllöjä =) Prismasta neljä erilaista löytyi ja hintaa pöllösillä oli 2,45e/kpl ja siitä henksualennus pois. Aika painavat kuusenkoristeet, mutta onneks mulla on se tekokuusi. Siinä on aika vahvat oksat =)

 

Facebookin ihmeellinen maailma

Maanantaina menin sitte kehumaan Cheekin fb-sivuille, että sain hankittua itelleni kolme Golden Circle lippua. Niin eilen sitten jo joku olis halunnu ostaa multa yhden semmosen. Oli laittanut vaan yksityisviestiä että "myy mulle yks cheekin golden circle lippu.." Vastasin sit iha kauniisti, että en ole trokari ja liput menee mun siskoille :D

No sitten kuulun facebookissa johonkin koiramyyntiryhmään. Ja siellä sitte olin kommentoinut johonkin ihanaan pentukuvaan, että "voi kun ei olisi allergiaa niin voisin jopa harkita". Niin eilen sitten joku kauppas mulle Suomen lapinkoiraa, kun se ei kuulemma allergisoi! Tai siis myyjällä itselläänkin oli lievä koira-allergia ja tuo koira ei kuulemma aiheuttanut oireita. No enpä ostanut kuitenkaan koiraa :D

Kuulun myöskin kolmeen eriin sinkkuryhmään. Kyllä.. ihan oikeasti! Jos jollekin nyt on vielä epäselvää, niin en ole rakastunut kehenkään ja olen siis edelleen täysin vapaa sinkku! En usko, että noista ryhmistä mitään "hyötyä" on.. mut on ne hauskoja. Siellä porukka on pipo kireellä ja kyselee mielipiteitä erinäisiin asioihin. Sitten kun sen mielipiteen menee sanomaan ääneen, ni kauhee valitus "että ei kukaan voi olla tota mieltä.." Parhaita on keskustelut työttömyydestä, luottotiedoista, pariskunnan ikäeroista tai parheellisistä sinkuista. No enivei.. niiden ryhmien kautta tulee kans viestiä jos jonku näköstä. Eilenkin sirkus finlandian tirehtööri laitto viestiä ja kehu kuvia. Kauheen kiva.. kivempi olis vielä jos sitä ikäeroa olis edes alle 10 vuotta.. Ja sitte joku toinen on taas tökkiny mua melkee viikon! Mitä seki mahtaa tarkottaa...

Sinkkuryhmässä ei haittaa mitään vaikka olet työtön, ulosotossa kymmeniä tuhansia, erittäin lihava, lapsia olis vaikka kolmenkin eri ihmisen kanssa ja iälläkään ei ole väliä.. silti sisin merkitsee ja rakkaus voittaa! Mut jos sun mielestä joku noista asioista on kriteeri, jonka mukaan et laita edes viestiä toiselle, niin olet kylmä ja tunteeton jääpuikko!

Kuulun myös moniin muihin fb-ryhmiin. Jossain vaiheessa oli kova ostelubuumi kirppissivuistoilla. Nyt yritän myydä siellä kaikkea mahdollista. Hauskoja paikkoja ja kokoajan oppii uutta :P Miten sitä enää selviäis ilman facebookkia?!

Joulu kotonakotona

Ihana tulla kotiin! Siis kotiinkotiin Ukiin. Kerran viikossa partion takia täällä tulee käytyä ja nyt oli pakko tulla auton huollonkin takia. Siis kyllä... mun Fabia pääsee vihdoin öljynvaihtoon ja samalla se yks osakin vaihdetaan, joka siis on pitänyt vaihtaa jo alkukesästä asti. 

Mutta ovesta kun astuu sisälle niin täällä odottaa joulu.. Tai edes pikkujoulu. Omassa asunnossa siitä ei ole tietoakaan ja ei se joulu tunnu koskaan joululta missään muualla kun nimenomaan täällä lapsuudenkodissa. Vaikka ite laittaa valot ja joulukuusen ja vaihtaa verhoja ja mattoja ja tyynyjä ja laittaa niitä kivoja koristeita, joissa voi jo tässäkin vaiheessa olla joku ihana muisto tai tarina.. niin silti.. ne on vain krääsää siellä mun sotkuisessa kämpässä. 

Ja täällä ei vielä edes ole valoja tai koristeita. Vain verhoja, mattoja ja tyynynpäällisiä vaihtamalla äiti on saanut ihanan fiiliksen meidän kotiin <3

Kuka muu muka

Cheekin kaksi jäähallikonserttia myytiin loppuun 20 minuutissa. Vaikka Stadikalle menee vähän enemmän porukaa niin silti tiesin, ettei siinä koko päivää mene. Ja puoli kymmeneltä ei enää saanutkaan juuri mitään lippuja. Jotain hajapaikkoja sieltä täältä, mutta mekin oltiin siskosten kanssa menossa kolmestaan, niin olis se kiva istua edes samassa katsomossa!

Luinpas tuossa sitte vähä nippelitietoa. Stadionille mahtuu 40 000 katsojaa. Jäähalleissa Cheekillä oli yleisöä yhteenä 16 000. Ja sekin kahdessa osassa, koska konsertteja oli kaksi. Nyt pitäis myydä yli tuplasti niitä lippuja, että sais kaikki myytyä. Viime kesänä Iron Maiden on vetänyt 28 000 ja Muse 27 000 kuulijaa. Joten Cheekillä on vähän vielä tekemistä kuitenkin! Mutta missä ne paikat on? Jos niitä ei mistään enää saa... Madonnalla on ollut 43 000 katsojaa. Siinä on jo tavotetta! 

Laitoin herätyskellon soimaan 8.15 ja siinä pikkuhiljaa nousin ylös. Sitte avasin koneen ja hain verkkopankkitunnuksia ja luottokortteja pitkin kämppää ja lopulta 8.38 kirjauduin Lippupisteen verkkokauppaan. No jonohan siellä oli.. arvioitu jonotusaika siinä vaiheessa oli 0-30 minuuttia. Lopulta pääsin jonosta 8.50 aikoihin ja ei muuta ku jännittämään ne viimiset minuutit, että kauppa aukeaa! Jasu oli samaan aikaan jonottamassa Ukissa Lipunmyyntipisteellä. Heti yhdeksältä klikkasin itelleni kolme Golden Circle-paikkaa ja pidin niitä varattuina. Jasu ilmotti, ettei Ukista saa enää mitään paikkoja, joten mä sitte vingutin visaa ja sain liput hankittua meille!  Jee!

Kyllä turhaan valvoin koko yön! Mut olis voinu käydä huonomminkin.. Nyt ei sitte tarvikaan odotella ku 9kk että pääsee sinne itse keikalle!

Inka ja Tuhti

Olen siis joutunut tekemään sen vaikean päätöksen ja joudun luopumaan marsuista kokonaan. Vuosi sitten ennen Leviä mulla ei ollut mitään oireita. Ta joo.. oli häkkiä siivotessa, mutta muuten pystyin olemaan ilman allergialääkkeitäkin ja astmalääkkeitä ei sillon ollutkaan. No nyt tämä pari kuukautta, kun neidit ovat asuneet taas mun kanssa samassa osoitteessa ja ihan jopa viereisessä huoneessa, niin yölläkin herään siihen, etten saa enää henkeä. Lääkäri kysyi että joudunko ottamaan avaavaa lääkettä "ihan sen neljä annosta päivässä.." Ja mä ihmettelin, et onks se neljä joku maksimi vai? Että ei kukaan ole kertonu... että ei kyl riitä neljä annosta päivässä. Allergialääkkeitä syön säännöllisesti joka aamu ja käytän hoitavaa astmalääkettä aamuin illoin. Lääkkeitä vaihdettiinkin jo parempiin, mutta mikään ei tunnu auttavan. Ja astmahoitajalla kävin puhalluksissa ja hänkin oli joutunut nuorempana luopumaan marsuistaan allergian takia ja sanoikin että "on ne ihania, mutta on hengittäminenkin aika kivaa.." Ja pakko se on myöntää että niin on.. valitettavasti..

Inka tuli mulle 8vko ikäisenä. Olin odottanut monta viikkoa ja lopulta Hassuista Tassuista sain hakea hänet. Kaksi siskoa jäi kauppaan. Auran taas hain pari viikkoa myöhemmin Aurasta. Aura otti ohjat "laumassa" ja Inka alistui helposti. Sitten haettiin Eminem Pyhärannasta ja Inka muutti Eminemin kanssa samaan häkkiin. Joulukuussa Laitilassa hoitopaikassaan Inka synnytti kaksi tyttöä, Lucian ja Talvikin <3 Inka on aina ollut arka ja hiljainen. Yleensä viihtyy omassa mökissä piilossa ja ruoan syö kupista, ei kädestä. Joskus harvoin kun oikein mieli tekee, niin hakee herkkukurkun ihan kädestä asti <3 Inka on aina ollut kuitenkin helppo tapaus kynsien leikkuun suhteen. Ei kuitenkaan ihan niin helppo kuin Tuhti.

Tuhti eli Tiuhti tuli meille toukokuussa, heti Leviltä kotiuduttuani. Tiuhtin kaveri Viuhti oli kuollut ja omistajat päättivät luopua Tiuhtistakin, jottai saisi kavereita. Marsut kun eivät ole yksin eläjiä. Kummipoika tuli heti katsomaan Tiuhtia ja nimesikin tytön uudestaan Tuhtiksi. Siitä lähtien Tuhti on ollut Tuhti. Tuhti on sulattanut kaikkien sydämet kauneudellaan ja mustilla suurilla silmillään <3 Ihana yksilö! Aura, Inka ja Lucia vaan eivät nähneet Tuhtin hyviä puolia ja meinasivat jättää porukan ulkopuolelle. Lopulta kuitenkin Inka hyväksyi kaveriksi ja ovatkin oiva parivaljakko! Täydentävät toisiaan <3

Tänään Inka ja Tuhti lähtivät maailmalle. Matkaavat pariksi yöksi Ukiin, jotta iskä ja äitkin saa hyvästellä heidät :) Johanna kävi jo eilen hyvästelemässä ja siivottiin samalla häkki. Molemmat sitten kilpaa aivasteltiin ja vuorotelleen niistettiin ja otettiin astmapiipusta, oli se näky :P Ja maanantaina he sitten lähtevät Jasun kyydillä lopulliseen määränpäähänsä, Poriin. Siellä heitä odottaa neljä ihmistä ja 15 muuta eläinkaverusta!

Vielä ei iskenyt paniikki. Olen joutunu jo totuttelemaan ajatukseen, että ne lähtevät. Ja jäi mulle vielä Aura ja Lucia. Heille ei ole uutta kotia vielä, eikä tässä nyt kiire olekaan. Ja nyt.. Inkan ja Tuhtin matka tähän asti:

Tuhti maistelee porkkanan naattia

Eläintarha viime syksyltä

Inka ja Eminem

Inka ujona

Inka, Aura ja Eminem joulutunnelmissa

Tuhti, Inka, Lucia ja Aura muuttaa Raisioon!

Inka vauvana

Inka vielä yksin, Aura tuli parin viikon päästä

Inka, Aura ja yllätysperheenlisäys <3

Aura ja Paksu-Inka

Aura ja Inka lähdössä talveksi Laitilaan

Inkan ja Eminemin vauva Talvikki

Inka ja Talvikin sisko Lucia

Talvikoti Laitilassa

Inka

Tuhti ja Vili tekee tuttavuutta

Tuhti ulkoilee..

..ja Vili vahtii!

Kesämaja <3

"Uiik, Uiik!!"

Inka ja vauvat <3

Tuhti viimistä kertaa sylissä <3

<3

Inka sylissä viimistä kertaa <3

<3

muuttolaatikko

<3 <3 <3

Pikkujoulu blogissa

Nyt kun kauden ensimmäiset ja viimeiset pikkujoulut on vietetty niin kai blogiinkin voi laittaa vähän jo punaista. Muuten en joulua vielä jaksa kattella! Odottelen kyllä että saan kaivaa joulujuttuja kaapista, mutta vielä en halua. Saa vaan vaihtaa vähän verhoja ja tyynyjä, kynttilöitä jne. Ja mie en jaksa vaihtaa noita verhoja! Ne on ihan liian korkeella. Sitä osiota en niin innolla siis odota..

Jouluvaloja en halua vielä minnekään. Mulla olis viime vuotiset siniset kuusen valot. Ostin siis vahingossa siniset. Ne vois laittaa parvekkeelle. Ja sitte on jotain semmosia lasipurkkivaloja muutenkin, joita voin kohta harkita. Kyntteliköitä en missään nimessä! Samoin joulutähti pääsee keittiön ikkunaan ehkä vasta jouluviikolla... tai joskus.. sitte parin viikon päästä ne saakin kerätä pois. Kauhee touhotus parin viikon takia! Siis kyllä on turhaa ja ihminen tyhmä :D

Sitte ku kukaan ei täällä edes ole jouluna. Itsekin olen aika paljon varmaan Ukissa. Tuntuu niin turhalta edes kaivaa niitä koristeita tuolta vaatekomeron ylähyllyltä. Kuusikin on häkkivarastossa alimmaisena. Mut toisaalta se on kivaa... saa vähän laitella ja somistella. Tulee ehkä siivottuakin ja samalla komerostakin heitettyä turhia joulujuttua pois. Niitä siellä ihan varmasti on. 

Uudet valot pitäis siis kuuseen hankkia. Kirkkaat tällä kertaa. Ja sitte ne pinkit kuusen pallot. Siis miksei voida myydä ihan kunnon pinkkejä joulupalloja! Tai sitte jossain näin niitä maatuskoja, ne olis hauskoja! Täytyy joku päivä kaivaa ne koristeet tuolta ylähyllyltä ja tehdä vähän inventaariota. Netistäkin ehtis vielä tilata jotain :P Kuusi on kiva laittaa! Ja siihen koristeet aina vähä jonku teeman mukaan. Katotaan jos tänä vuonna sais sen pinkin kuusen.. Viime vuonna pinkit pallot oli loppu kun heräsin tähän koristelupulmaan.

Jouluruokiakaan ei tee vielä mieli, riisipuuroa kyllä sitte taas voisin keitellä vaikka joka ilta. Glögikausikin on jo korkattu. Joulutorttuja tein viime viikolla me&i kutsuille. Mutta vähän erilaisia. Otin lehtitaikinasta muoteilla sydämiä ja tähtiä, sitten paistoin ne sellaisenaan. Uunissa niistä tulee kohonneita ja lehteviä. Sitten vain pursotin luumurahkaa torttujen sisälle ja koristelin tomusokerilla. Helppoa ja hyvää. Tykkään luumusta ihan tosi paljon, mutta en halunnut tavallisia torttuja, koska niistä saa syödä ihan varmasti koko joulun. Kuvia en sitte ehtinyt ottaa :P

Mittari näyttä tällä hetkellä +0,7 astetta. Päivällä lämpötila on 5 asteen molemmin puolin. Lumesta tai jäästä ei tietoakaan. Talvirenkaat on nyt sitte ollu jo yli kuukauden turhaan kulumassa, mutta jospa niille kohta tulis käyttöä! Sais vähän tulla lunta, jospa se joulutunnelmakin sieltä sitten heräis pikkuhiljaa. Tulee se joulu sieltä ilman hössötystäkin!

Yksin elävä

Luinpas tuossa viikonloppuna äitin Kodin Kuvalehteä. Ja siellä oli juttu yksin elävistä. Pitihän se ihan ajatuksella lukea! Raija Eeva sanoo suorat sanat, yksin eläviä sorretaan! Juttu kyllä osui ja upposi minuun. Tunnistin itseni.

Suomalaisesta aikuisväestöstä 24% asuu yksin. Siis melkein joka neljäs. Jutun mukaan yksin asuvia tutkitaan aivan liian vähän ja yksin asuvat ovat syrjitty vähemmistö. Jutussa kysytään, pitäisikö yksinäisille kohdistaa enemmän palveluita. Ja siis pitäisi! Kaupassakin esimerkiksi on niin epäreilua, että pienemmät paketit maksaa enemmän kuin ne isot perhepakkaukset. Tietysti puolet voi laittaa pakastimeen tai ruokaa voisi tehdä kimpassa toisen yksin asuvan kanssa.

Ja tottakai on tärkeää tukea perheitä ja huolehtia perheiden hyvinvoinnista. Mutta aivan yhtä tärkeää olisi huolehtia yksin elävien huolista. Yksin asuvatkin voivat masentua ja tarvita aivan erityistä huomiota, ja usein se yksinäisyys juuri masentaakin. Perheiden oikeuksia ajaa monikin järjestö ja nyt yksin elävillekin on omansa: Suomen yksinelävät Ry.

Nuo laki ja toimeentulotuki asiat eivät ole itselleni niin tuttuja. En ole törmännyt kyseisiin ongelmiin. Se on aivan totta että asuminen ja syöminen tulee kalliimmaksi yksin. Vaikka toisaalta jos asuisi kahdestaan tai lasten kanssa niin syöjiäkin on enemmän ja toisaalta isompi asunto maksaisi enemmän. Mutta olisi myös kaksi palkan saajaa.

Ja sitten tuo työpaikalla syrjiminen. Itse en koe joutuneeni työpaikkasyrjinnän kohteeksi siitä syystä, ettei ole perhettä. Mutta toisaalta ihan vapaaehtoisesti olen ilmottautunut jouluksi töihin. Facebookissa oli juuri keskustelua siitä ja jopa loukkaannuin kun eräs siellä ilmoitti, että hänen mielestään sinkut voi olla joulut ja viikonloput töissä, jotta perheelliset voivat viettää perheen keskistä aikaa. Ensinnäkin.. vaikka olen sinkku, niin minullakin on perhe, jonka kanssa haluan viettää joulut ja muutenkin aikaa. Ja toiseksi.. perheelliset voi sitten mennä semmoseen työpaikkaan, jossa saa olla joulut vapaalla. Ja sitten alkoi tämä keskustelu että nykyään ei niin vaan saa töitä. No se on sitten voi voi ja tyydyttävä siihen mitä saa. Ja jouluaatto on ihan normaali työpäivä, ei tuplapalkkaa eikä mitään muutakaan korvausta, joten se nyt on paskin päivä varmaan jokaselle olla töissä, vaikka ihan lepposaa silloin onkin.

Ja tuo kielteinen leima.. se on ihan totta.. yksin elävä ei ole mitään. Se on tila, josta olisi päästävä eroon. Ja niin ajattelee varmasti moni yksin asuva itsekin. Niin ja itsekin herään ajattelemaan välillä että omat ongelmat ei ole niin tärkeitä kun perheellisten. Vaikka eihän se niin mene. Omat yksinäiset ongelmat ovat minulle isoja, eikä niitä pitäisi kenenkään vähätellä. Moni voi ajatella sinkkuuden jotenkin positiivisesti ja onhan siinä puolensa, mutta monesti se on kuitenkin jotenkin negatiivinen asia.

Mie en ota mitenkään kovin itseeni jos joku kyselee et "onkos sulla joku jo.. jne.." mut toisaalta en miekään kysy keltään perheelliseltä että no "joko te kohta erootte..." että mitäs se nyt muille kuuluu millai mie elän ja olen ja ketä mie tapaan tai en tapaa. Mut kyl sitte välillä sitä loukkaantuu ihan kunnolla. Useimmiten iha tuntemattomien sanomisista, mut toisaalta kavereiden ja tuttujenkin. 

Yksin eläviä sorretaan... koko jutun voi lukea täältä.

"Valkoisen Suomen puolesta!"

Joo... eli kävin kattomassa Dome Karukosken ohjaaman elokuvan Leijonasydän. Miksi se on muuten Dome Karukosken.. sehän on vain ohjannut elokuvan. Minusta enemmän työtä on tehnyt käsikirjoittaja Aleksi Bardy. No okei.. mä en tiedä elokuvan tekemisestä mitään!

Tarinassa oikein isänmaallinen ja rasistinen uusnatsi Teppo rakastuu Sariin, jolla onkin tummaihoinen poika edellisestä liitosta. Ja mihin tämä tilanne sitten johtaa. Yleensä itken ja herkistelen leffassa, mutta tällä kertaa en. Mutta se ei tarkoita, etteikö elokuva olisi ollut koskettava. Hauska ja hyvin tehtykin se on. Kyllä Suomessa osataan tehdä leffoja! Suomalaisissa elokuvissa on usein sekin hauska, ettei niitä voi ymmärtää kuin toinen suomalainen. 

Elokuvassa uusnatsiporukka hakkaa paljon tummaihoisia ihan vaan huvin vuoksi. Jotenki kuvittelen että tilanne on liioiteltua, koska en halua uskoa että sellaista meidän Suomessa tapahtuu. Mutta varmasti tapahtuu. Itse olen hyvinkin suvaitsevainen ja mulle on aivan sama minkä värinen toinen on. Mutta se, että tänne otetaan kaikki maailman maahanmuuttajat nostmaan sossulta meidän maksamat verorahat,  niin on väärin. Mutta ihan yhtä väärin on että joku suomalainen elättää itsensä sossun rahoilla. Ei kai kellään ole siihen sen suurempaa oikeutta vain siksi että on syntynyt Suomeen. Tämäkin asia on leffassa kuvattu hyvin ja hauskasti!

Kävin tänään apteekissa ja farmaseutti olikin tummaihoinen. Ensin pelästyin, sitten vain yllätyin, lopulta istuin mietteliäänä siihen penkkiin. Sitten mietin että pitääkö puhua kirjakieltä. Mutta hyvänen aika! On kai se nyt koulunsa käynyt niinkuin ne muutkin. Vähän puhui huonoa suomea, mutta muuten osasi asiansa. Mulle on ihan sama kuka siellä tiskin takana istuu, kunhan mä saan sen mun Ventolinen. Henkeä kun ahdisti siinä kohtaa jo ihan tarpeeksi.

Onhan meilläkin töissä tällä hetkellä ulkomaalaistaustainen. Hyvin hoitaa työnsä ja puhuu suomeakin hyvin. On asunut monta vuotta jo suomessa, käy töissä, maksaa veronsa, elättä itsensä ja vaimonsa. Mikäs siinä! Ulkomaalaiset tulee tänne hoitamaan, siivoamaan, ajamaan busseja ja poimimaan marjoja. Sitten suomalaiset kehtaa valittaa että vie meidän työt. Menisi sitte poimimaan niitä marjoja! Ja ulkomaalaiset miehet vie suomalaiset naisetkin! Ja suomalaiset miehet hakee vaimon Thaimaasta.

Jani Toivola oli kyllä kiva piristys muuten tuttuun näyttelijäkaartiin. Luulen että Janikin tykkäsi näytellä juuri tuota roolia ja oli kuin oma itsensä. Pääsi ajamaan omaa asiaansa ihan kunnolla. Jani on hyvä esimerkki siitä, että vastoinkäymisten kautta noustaan voitoon. Suomessa ei voi olla helppoa tummaihoisena homona! 

Ihan liian vähän tulee käytyä elokuvissa. Siihen vaikuttaa tuo reilu kympin lippuhintakin. Ja toisaalta se, ettei ole aikaa :P Se on aina hyvä tekosyy! Sitte sitä jää odottelemaan että leffan voi ostaa tai vuokrata ja unohtaa senkin. Sitten kerran vuodessa ku päätetään yhtäkkiä siskojen kanssa vuokrata joku leffa, niin kauhee valitseminen ja monesti olen vuokrannu kaksikin leffaa heti, että saan tuota "pitäis nähdä"-listaa vähän edes karsittua. Ja suomalaisia leffoja tuetaan vielä Veikkauksen varoin, eli meidän pelirahoilla. Joten eikö se lippuhintakin vois olla sen mukanen! Me ollaan muutenki jo maksettu puolet leffasta :P

Mut enivei! Suosittelen kaikille! Ja leffan alussa näytetän Domen ohjaama lyhytelokuva "Yhteispeli". Sekin oli tosi hyvä, mut vähän ehkä tönkkö ja epäuskottava. Mutta se kyllä herkisti..

Pikkujoulut

Eilen oli sitte tämän talven ensimmäiset ja viimeiset pikkujoulut. Firman bileet tietysti. Lähdettiin meidän toimipaikasta seitsemän työkaverin kanssa ja mukana oli vahvistuksena meidän vanhakin työkaveri. Ja olipa meillä hauskaa! Bileiden parasta antia taitaa olla aina ne bussimatkan itse juhlapaikalle. Tosin tällä kertaa itse nukuin koko paluumatkan, joten ne bileet jäi väliin.

Ja kyllä sitte aikamoiset bileet oli Kukon kulman pihallakin, kun odottelin kyytiä. Siinä kävi porukka tupakalla vieressä ja mieleen jäi varsinkin neljä tyttöä, jotka oli just ja just 18 vuotiaita ja parilla oli oma autokin. Yhdellä ei ollut omaa mutta sanoi kyllä että "mulle meinattiin hakea auto saksasta.. ku mä haluun auton, joka on hyvän näkönen... en mä haluu mitään rumaa.. tällä hetkellä mä ajan iskän Saabilla... se on avoauto!.. mun autossa pitää olla absi ja gepsi.. ku mä en haluu eksyy mihinkää metikköön.. " Sitte juttu jatkui vielä merkki ja väri valinnoilla.. yhdellä tytöistä oli Punto.. mutta Punto ei ollutkaan enää ajokunnossa, koska siitä oli katkennut jakopäänhihna, joka oli liian kallis korjattavaksi. 

Sitte joku yks tyttö ihan ympäripäissään yritti pysyä pystyssä ja selosti kahdelle jätkälle, kuinka kaikki näyttää niin erilaisilta ku on niin selvä.. että hän ei koskaan ole niin selvä baarissa. En tiä mimmone se oikee känni sitte olis ollu. Suunnitteli siinä lähtöä jatkoille niiden jätkien kanssa, kunnes kaveri tuli pelastamaan. Niin ja sanon vaan, että ei sinne baariin tarvi laittautua, jotta sais miehen huomion. Tuollaki neidillä oli jotku ihan perus vaattet, kulahtanu toppatakki, musta tukka, joka näytti jopa likaselta ja roikkui ihan päätä pitkin ja meikkiä ei ollu yhtään. Silti sai jatkopaikan tosta vaan.. ei se vaadi ku aika paljon ilolientä ja tyhmät jutut.

Sitte yks tyttö vielä selitti kuinka Uudessakaupungissa on tyhmä käydä baarissa, kun siellä kaikki tuntee kaikki. Että jos kerran mokaa, ni kaikki tuntee sut siitä. Laitilassa on kuulemma kiva käydä, siellähän kukaan ei sitte tunnekaan toinen toisiaan! Niin.. seisoskelin varmaan lähemmäs puoli tuntia siinä pihalla.. että kerkesin kyllä näkemään yhtä ja toista :P

Pikkujouluissa ruoka oli hyvää, juomaa oli riittävästi, seura oli parasta ja ohjelmakin hauskaa. Ohjelmassa oli Stand Uppia ja sitä oli vetämässä Iso A eli Anitta Ahonen. Olen nähnyt Anittan myös Levillä ja yhtä hauska oli silloinkin. Anittan elämänohje: "Naiset, antakaa sitä pillua niin kauan kun se menee kaupaksi, koska lupaan että joskus tulee se päivä kun se ei enää kelpaa.."

Pikkujoulu lookki

Huono kuva kun kiireessä aloin vielä räpsimään! Muita kuvia en juhlissa ehtinytkään ottaa :P Päällä siis se Vilan mekko, jonka ostin jo muutama viikko sitten. Väri tummanvihreä, vaikka alunperin olin ostamassa mustaa tai punaista mekkoa. Tykkään ihan tosi paljon tuosta vihreästä ja sopii talvi-ihmiselle. Mekko tais olla 29,90e. Sitte joku vanha bolero tyyppinen ratkasu, mustat sukkikset ja mustat korkkarit. Koruina ilo-korut.

Ihmeen hyvin sitä jaksoi juhlia, vaikka univelkaa oli kertynyt aamuvuoroviikolta ja partioleiriltä ihan riittävästi. Tänäänkin heräsin jo yhdeksältä. Huomenna ehkä jopa nukun pitkään!

Joululahjat ostettu!

Ja on vasta marraskuu :P

Sisarusten kanssa tehtiin päätös, ettei osteta eikä anneta puolin eikä toisin lahjoja. Suurin syy on kaikkien rahatilanne, on velkoja, lainoja, opiskelijoita, työttömiä, leikkaukisa, koiranpentu, kissoja, marsuja, kummilapsia, partiota ja muita tärkeempiä rahamenoja kaikilla tällä hetkellä. Ja toinen syy on se, että kukaan ei tarvitse enää juuri mitään! Vaikka heti kun tämä päätös oli tehty, niin johan alkoi toiveita ja tarpeita tulla!

Mutta tärkeimmät, helpoimmat/vaikeimmat, kivoimmat, ihanimmat ja kalleimmat lahjat on nyt ostettu. Eli kummilasten lahjat. Aina jouluisin täytyy todeta, että onneksi niitä on vain kaksi <3 Vaikka eihän kummin tehtävä ole ostaa lahjoja, mut sehän kummin hommassa kuitenki on parasta! Saa hypistellä ihania vaatteita ja ostaa niitä ihan käyttöönkin. Pyöriä luvan kanssa leluhyllyllä ja käännellä jokasta legopakettia ja nuken vaunua. Ihania! Ja sitte ko näkee sen hymyn saajan kasvoilla, ku on saanut juuri sen mitä on halunnutkin. Vaikka jouluisin kiitos meneekin joulupukille, ni kyllä se antamisen ilo on paras lahja.

Halusin ostaa molemmille legoja. Tai siis jotain leluja vielä kun ovat siinä iässä. Kummipoika on jo 9v, mutta legot kiinnostaa vielä. Kummityttö 4v taas haluaisi kuulemma koko lelulehden lelut. Kyllä siellä legohyllyllä on ihmettelemistä. Itekki olen aina tykänny leikkiä legoilla, vieläkin tykkään! Tai korjaan.. ei leikkiä vaan rakentaa. Sen takia tykkään Ikean huonekaluistakin ku saa seurata ohjeista ja koota ite :P Ja legoista kun pystyy rakentamaan vaikka ja mitä, ilman ohjeitakin. Ja sehän juuri parasta onkin. Vain mielikuvitus on rajana. Huomasin että tyttöjen legoissa ikärajat tais mennä korkeintaan 14v, mutta poikien legoissa 16vuotiaaseen. Ja tyttöjen legot on kalliimpia. Miks ihmeessä ku tuntuu että poikien legot on kuitenki paljo monimutkasempia ja niissä on suurin piirtein joku moottori sisällä. Tyttöjen legoissa on vaan paljon tavaraa ja yksityiskohtia.

Tänään alkoi Prismassa asiakasomistajapäivät. Päättyy sunnuntaina. Tuon tyttöjen legoveneen ostin jo aikaisemmin, kun en malttanut odottaa asiakasomistajapäiviin. Ku aattelin, että jos ne loppuu. Tuo vene kun on tämän vuoden uutuus. Mutta niitä oli kyllä siellä vaikka kuinka ja paljon. Lego Friends Delfiinisafarin hinta Prismassa n.72e. Ja siitä henksualennukset eli noin 15%. Sitte tuo kummipojan lego technic kaivinkone, paketteja oli hyllyssä kolme jäljellä! Hinta n. 69e. Siitä asiakasomistaja-alennus 15% plus henksualennus n.15% :P Eli ihan hyvin. Kyllä nyt kelpaa. Ei tarvi miettiä, eikä stressata!

Kävimpä sitte tuhlaamassa myös tupari-synttärilahjani. Sain meinaa sisaruksilta lahjaksi lahjakortin Myllyn parturi-kampaamo Zoom:iin. En ehkä ihan tykänny kyseisestä paikasta, enkä ilman lahjakorttia olis sinne mennykään. Mut samapa tuo.. sainpahan hiukset värjättyä ja leikattua! 80euron lahjakortin jälkeen hintaa jäi vielä 23e. Eli tuon hinnankaan takia en olis tuota paikkaa valinnu. Levi on silti kärjessä, siellä sama hoito maksoi 109euroa pahimmillaan. Mut kiitos silti sisaruksille! Oli mieluisa lahja enivei =) Kiva siellä on istuskella ku toinen laittaa.. olipa kampaaja vielä Rovaniemeltä kotoisinkin!

Ja tässä tulos:

Ennen

Sanottakoon nyt puolustukseksi, että olen tulossa kiireellä suoraan töistä ja menossa kiireellä ostamaan sitä kummipojan legopakettia kauheeseen ruuhkaan äkkiä ennen kuin kampaajalle on aika. Tukka on huivin ja pipon takia lytyssä ja ylipitkä tottakai koska kampaajalle ollaan menossa! Ja aamuvuoroviikon jälkeen olen aivan kuoleman väsynyt ja meinasinkin nukahtaa parturin penkkiin.

Jälkeen

Puolitoista tuntia parturin penkissä, yksi kahvikupillinen ja uusi huivi. Johan alkaa näyttää vähä paremmalta. Meinasin ostaa itelleni muumi kesäkulhon -13. Olen nähnyt niitä vielä kaupoissa, mutta nyt Prismassa ei sitten enää ollutkaan. Ja sehän multa puuttuis tiettu vielä. En tiedä miten se on jäänyt hankkimatta. Täytyy tehdä nyt muumi inventaario muutenkin ja mennä sunnuntaina vaikka vielä käymään Prismassa. Talvimukia ja kulhoa en vielä jaksa miettiä. Enkä uutta muumipeikkoa ja niiskuneitiä tai muuttoa. Koska niitä saa kuitenki vielä monta vuotta. Voin odotella seuraavia asiakasomistajapäiviä :P Mutta koska kulhoa ei näkynyt, ostin jo aikaisemminkin havittelemani huivin! Ihana!

Väsynyt olen edelleen, eikä tämä koneella istuminen auta yhtään. Vielä ku tiedän että aamulla pitää herätä 04:45, ajaa se 55km töihin ja töissä olla se 8 tuntia. Sieltä suoraan partio varastolle ja kauppaan ja partioleirille. Siellä kaminatelttaan nukkumaan ja lauantaina lähtö leiriltä aikasemmin, jotta kerkeän firman pikkujouluihin! Onneksi on vapaata ensi viikon torstaihin asti. Jospa vaikka kerkeisin nukkumaan jossain välissä :P

Nyt... Hyvää yötä! <3

Onnellisuuden experttejä

Pari päivää sitten Facebookissa kiersi tämä video. Huomasin että kaikki Ukista pois muuttaneet vanhat koulukaveritkin kehujen saattelemana jakoivat videota. Itelläni ensireakti oli, että onpas siirappinen mainosvideo. Mut oikeestaan se onkin ihan hyvä. Ehkä nyt vähän oma kehu haisee, mut oli se myös ihan asiallinen. Lopulta sitä jo ihan herkistyi. Kyllä me osataan!

Me uudessakaupungissa olemme onnellisuuden experttejä.

Meillä on maailman kaunein saaristo.

Se mikä pääkaupungissa vie puoli päivää, hoituu täällä parissa tunnissa.

Täällä sinusta pidetään huolta.

Täällä yhdistyy kaupungin edut ja pikkupaikkakunnan välittäminen.

Saatamme vaikuttaa ensin juroilta, mutta kuoriutuu meistäkin pienen sulattelun jälkeen lämpimiä, avoimia ja rakastavia ihmisiä.

Pitkät perinteet, silti palava polte uudistua, kauniit kesäpäivät ja talven rauha, meren loiskivat aallot ja aidot ihmiset, niistä on Uusikaupunki tehty.

Ja täällä nyt se video:

 Uusikaupunki, Uki, Ukicity, Ugi, Uganda

Voihan talvimakuupussi!

Ensi viikonloppuna on kauan odotettu ja suunniteltu partioleiri. Edelleen koko leiri on aika vaiheessa, mutta eiköhän se siitä! Mutta tulipa sitten mieleen, että kun tällä viikolla on vieläpä to-su Prismassa asiakasomistajapäivät eli käyttötavaroista -15% ja siihen ku vielä henksualennukset päälle ni saa jo joululahjojaki vähä halvemmalla. Vielä en tiedä, että onko kaikki käyttötavarat vai onko sitä rajoitettu. 

Mutta meinasin, että jos löytyis vaikka joku vähä parempi talvimakuupussi ni vois semmosta miettiä. No olihan siellä jotain, mut kesämakuupussitkin oli alkaen 100e. Ja vähänkään ihmeellisempi talvipussi 200e.. ja sitte oikee kunnollisen oloinen 360e. Että jäis sille silti vähän hintaa, vaikka alennuksia sais kuinka. No sitte kipittelin kuitenki Partiovarusteeseen ja kattelin siellä pussivalikoiman läpi. Sieltä saiskin sitte alennusta partiolaisten jäsenkortilla. Sielläkin pussien hinnat lähti 200e ylöspäin ja joku lähemmäs 600e. Uskaltaisko semmosta edes partioleirille ottaa mukaan.

Kotona kattelin vielä netistäkin muutamia vaihtoehtoja ja ihan samanlaisia pusseja ja hintoja tuli vastaan. Tulin siihen tulokseen, etten tarvi sitä pussia vielä. Onhan teltassa kamina! Onhan siellä ihan riittävän lämmin. Ja se on vaan yks yö. Muutenki tottunu nukkumaan huonosti ja pätkittäin, ni eihä se yks yö siellä joukossa mitään paina :)

Mut keitinpäs sitten talven ensimmäisen riisipuuron! Pääsin kokeilemaan omaa puurokattilaakin ensimmäistä kertaa. Piti ottaa ihan puheli äitille, mut lopputulos on tämä:

NAM!

 

Enpä tajunnut ostaa kanelia, joten meni mansikkahillolla. Ehkä parempi niin, koska kyllä sitä kanelipuuroa ehtii syödä koko joulun! Ja kylläpä se puuro maistuukin noin siistillä olkkarin pöydällä ;)

Tekevälle sattuu

Lähdin aamulla käymään äkkiä kaupassa, ostamaan kahvia ja maalarinteippiä. No kassalla huomasin, että eihän mulla ole lompakko mukana! No samalla kun vein ostoksia takaisin hyllyyn, aloin miettimään, että missäs se lompakko muka sitten on.. Mietin että missä olen sitä viimeksi käyttänyt ja nyt on pakko myöntää, että kävin eilen illalla mäkkäriltä hakemassa aterian mukaan. Olin laittanut lompakon sinne kassiin ja tänä aamuna marsuhäkkien siivouksen jälkeen tungin sen mäkkärin kassin samaan jätesäkkiin ja vein roskiin.

Vaikka muuton aikoihin nuo isot maan sisään menevät jätesäiliöt oli ihan kätevät ja söivät sisäänsä muutaman kymmenen pahvilaatikon, niin tänään olisin ollut ihan tyytyväinen semmosiin perus roskiksiin. Johanna sattui sitten samaan aikaan paikalle, kun olin arvioimassa matkaa roskiksen pohjalle. Siinä yhdessä tehtiin suunnitelma lompakon pelastamiseksi ja päädyttiin hakemaan mopin varsi sisältä. Mutta eihän me yllätty koko pussiin sillä varrella! Onneks Johanna on perinyt meidän perheen kaiken rohkeuden ja uskalsi pyytää neljää ohi kävellyttä amispoikaa avuksi.

Pisin pojista otti mopin varren, vieritti säkin lähemmäs ja sukelsi ottamaan pussin roskiksen pohjalta! Siis mikä pelastus! Kiiteltiin siinä tottakai minkä ehdittiin ja harmitti ettei ollut käteistä yhtään! Olisin tottakai maksanut sille jotain! Mutta ei pojatkaan jäänyt juuri muuta kiitosta kaipaamaan. Reippaita nuoria poikia! Huh! Ei tarvi tilata uutta kolmea eri pankinpankkikorttia, ajokorttia, kelakorttia ja plussakorttia.

Sitte lähdettiin Johannan kanssa uudestaan kauppaan :)

Makkari uusiks!

Tajusin, etten ole tainnut makkaria koskaan tänne esitelläkään. Mutta nyt on jo järjestys muuttunut. Johan sitä reilu kuukauden jaksoikin kattella! Alusta alkaen makkarin lipaston päällä ollut iso nukkekoti on ärsyttänyt, ja nyt päätin kantaa sen jonnekin.. en vielä tiedä minne! Tällä hetkellä se majailee eteisen lattialla. Katsotaan kauanko jaksan sitä siinä kattella... tuskin kovin kauaa.

Uudet lempparilakanat, Marimekon Kaivo! Ja voitteko kuvitella.. mun ainoot punaset lakanat <3

Nyt tuo seinä jäi vähän tyhjäksi. Ennen nuo lipastot oli tällä seinällä.

Edellinen asukas ilmeisesti tykkäs noista tauluhyllyistä.. itellä oli vähän keksimistä, että mitä niihin laittaa!

Ja sänky oli ennen tällä oven viereisellä seinällä. Tykkään ihan tosi paljon tuosta taulusta, joka on toiminut vähän kuin sängynpäätynä.

Näin tänään pikkuista pikkuserkkua <3 Kahden viikon ikäinen pieni poika, joka siis samalla on vanhan luokkakaverini lapsi. Mukana oli toinenkin vanha luokkakaverini kolmen lapsensa kanssa. Olipa kivaa!

Rotinat

Wikipedia kuvailee rotinoita näin: "Karjalaisen tavan mukaan suku, ystävät ja naapurit veivät synnytyksen jälkeen äidille ravitsevaa ruokaa. Se saattoi olla juustoa, munia, maitoa tai karjalanpiirakoita."

Kortin olin ostanut jo itseasiassa tuon toisen kaverin vauvalle reilu vuosi sitten. Hukkasin kuitenkin kortin ennen kuin pääsin vauvaa katsomaan. Ostin silloin uuden kortin ja nyt sitten löysin tämän ja annoinkin seuraavalle vauvalle :) Sisäpuolen askartelin itse vielä tänään. Materiaalit sattumalta löytyi omasta kaapista.. On siitä joskus jotain hyötyäkin kun ei heitä mitään pois :P

Ja partioonkin pääsin taas! Joka tiistai-illasta alkaen sitä odottaa seuraavaa tiistaita, että näkee taas niitä omia tarpojia ja pääsee niiden kanssa tekemään jotain. Vaikka tänään oli kyllä todella rankkaa yrittää saada ne keskittymään olennaiseen. Suunnitellaan meinaan leiriä yhdessä ja joku ehdottaa, että katsotaan elokuva ja minä hyväksyn idean niin siitä seuraa se, että kuusi huutaa yhteen ääneen minkä elokuvan haluaa katsoa ja mitä ei ainakaan halua katsoa.. Huh.. mut on se hauskaa :P Ja arvuuteltiin ikää.. sain ehdotuksia 15 ja 23 :P 

Huomenna vapaapäivä ja astmahoitajalle aika klo 13.00. En ole itse varannut aikaa, vaan hoitaja itse oli sitä siirtänyt ja sopiihan se! Mutta sitte iskä varas mulle autolle huollon aamuksi klo 8.30. Kiva! Tänäänkin sai taas herätä naapurin remonttiporaan. Viimeyön taas sai kuunnella samaa musiikkia, kuin naapuri. Kerrostalon iloja!